Ero sivun ”Muut säilöntätavat” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kuivaaminen''' | '''Kuivaaminen''' | ||
Kuivaaminen on oiva ja ehkä vanhin tapa säilöä chilejä. | Kuivaaminen on oiva ja ehkä vanhin tapa säilöä chilejä. Kuivattu chili säilyy useita vuosia kunhan kuivaamisen suorittaa huolella. Chilipalkoihin ei saisi jäädä yhtään kosteutta, etteivät ne homehtuisi. | ||
Kuivatun ja jauhetun chilin ongelma on se, että se ajansaatossa rupeaa paakkuuntumaan säilytysastiassa. Paakkuuntumista voi toki estää lisäaineilla tai laittamalla purkkiin esimerkiksi riisinjyviä kosteutta imemään, mutta kaikkein paras keino on jauhaa chiliä sitä mukaa kun sitä kuluu. | |||
Kuivaamiseen apuna on nykyään hienoja kuivauskoneita, mutta vanha kunnon ilmakuivaus narussa on yhtä hyvä, perinteinen ja edullinen vaihtoehto. | |||
Aukiviilletyt hedelmät pujotetaan neulan avulla lankaan roikkumaan ja näin aikaansaatu "chilinauha" ripustetaan sopivaan paikkaan roikkumaan. Mieluiten sellaiseen jossa ilmanvaihto on runsasta, lämpö ja kuivuus edesauttavat prosessia. | |||
Muita keinoja on sähköuunissa miedolla lämmöllä ja alle +50 asteessa, kiertoilmatoiminto on hyvä lisä, jos sellainen toiminto uunissa on. Leivinuunin päälle voi myös laittaa kuivumaan ja jatkaa uunin sisällä parin päivän kuluttua, kun lämpö on tarpeeksi alhainen. Siemenien talteenotto on mahdollista kuivauksenkin jälkeen, jolloin ne ovat helposti irtoavia ja valmiiksi kuivia uusia kasvatuksia varten. Toki siemenet voi ottaa talteen ennen kuivaustakin, mutta silloin ne pitää erikseen kuivata. | |||
Rivi 10: | Rivi 18: | ||
[[Tiedosto:08.11.2010 IMG_1447.jpg|left|thumb|350px|Leivinuunin lempeällä lämmöllä kuivattua]] | [[Tiedosto:08.11.2010 IMG_1447.jpg|left|thumb|350px|Leivinuunin lempeällä lämmöllä kuivattua]] | ||
[[Tiedosto:17.10.2010_018.jpg|left|thumb|350px|Narussa kuivuvaa chiliä]] |
Versio 12. marraskuuta 2010 kello 08.40
Kuivaaminen
Kuivaaminen on oiva ja ehkä vanhin tapa säilöä chilejä. Kuivattu chili säilyy useita vuosia kunhan kuivaamisen suorittaa huolella. Chilipalkoihin ei saisi jäädä yhtään kosteutta, etteivät ne homehtuisi.
Kuivatun ja jauhetun chilin ongelma on se, että se ajansaatossa rupeaa paakkuuntumaan säilytysastiassa. Paakkuuntumista voi toki estää lisäaineilla tai laittamalla purkkiin esimerkiksi riisinjyviä kosteutta imemään, mutta kaikkein paras keino on jauhaa chiliä sitä mukaa kun sitä kuluu.
Kuivaamiseen apuna on nykyään hienoja kuivauskoneita, mutta vanha kunnon ilmakuivaus narussa on yhtä hyvä, perinteinen ja edullinen vaihtoehto.
Aukiviilletyt hedelmät pujotetaan neulan avulla lankaan roikkumaan ja näin aikaansaatu "chilinauha" ripustetaan sopivaan paikkaan roikkumaan. Mieluiten sellaiseen jossa ilmanvaihto on runsasta, lämpö ja kuivuus edesauttavat prosessia.
Muita keinoja on sähköuunissa miedolla lämmöllä ja alle +50 asteessa, kiertoilmatoiminto on hyvä lisä, jos sellainen toiminto uunissa on. Leivinuunin päälle voi myös laittaa kuivumaan ja jatkaa uunin sisällä parin päivän kuluttua, kun lämpö on tarpeeksi alhainen. Siemenien talteenotto on mahdollista kuivauksenkin jälkeen, jolloin ne ovat helposti irtoavia ja valmiiksi kuivia uusia kasvatuksia varten. Toki siemenet voi ottaa talteen ennen kuivaustakin, mutta silloin ne pitää erikseen kuivata.
Jauhaminen
Kts. kohta Kuivaaminen. Huolellisesti kuivatun chilin voi jauhaa valmiiksi, jolloin se vie vähemmän tilaa maustehyllyillä. Jauhamiseen et välttämättä tarvitse mitään kalliita laitteita, vaan esim. morttelilla, kaulimella voit sen myös tehdä. Tällöin lopputulos on vain rakeisempaa ja siemenet eivät kovin hyvin murskaannu. Hienoksi jauhoksi saa kätevästi esim. kahvimyllyllä, tai pienissä määrin, myös pippurimyllyllä. Tällöin on suositeltavaa, että olet esimurskannut sen valmiiksi.