Hyönteiset

ChiliWikistä
Versio hetkellä 14. marraskuuta 2010 kello 08.43 – tehnyt Kaltsu (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Harsosääski

Harsosääsket "uimasilla" fairy ansassa.

Harsosääski, jota myös banaanikärpäseksi/kukkakärpäseksi kutsutaan on varmaankin chilinkasvattajan yleisin tuholainen. Se on 2-4 mm pieni kärpänen. Se on makean perään joten sitä tapaa usein markkettien hedelmäosastoilla mm. banaanin ympäriltä. Siitä varmaankin johtuu harsosääsken kansanomainen nimitys banaanikärpänen. Harsosääsket leviävätkin monesti marketeista tuotujen hedelmien välityksellä. Myös uuden mullan mukana voi tulla sääskien toukkia. Harsosääski on nopea leviämään ja lisääntymään.

Harsosääsken aikuinen syö mullan pinnalta orgaanista ainetta, eivätkä siten vahingoita kasvia. Aikuinen yksilö munii kosteaan multaan. Munista kehittyy toukkia jotka syövät kasvien juuria. Toukista ei ole haittaa aikuisille kasveilla vaan ainoastaan pienet taimet ovat vaarassa niiden pienien herkkien hiusjuurien takia. Toukat syövät ne helposti pois ja näin ollen taimi menehtyy helposti.

Helpoimmat tavat estää harsosääskien leviäminen on pitää pintamulta kuivana noin 2 cm syvyyteen asti, koska toukat tarvisevat kostean mullan selvitäkseen hengissä. Toinen tapa on levittää ruukun pinnalle ruukkukatetta estämään sääskien pääsy mullan pinnalle. Uuden mullan desinfiointi kuumalla vedellä tappaa mullassa olevat toukat. Pahimmassa tapauksessa mullan vaihtaminen on ainoa torjunta toimenpide.

Harsosääsket ovat hankalia hävittää myrkyillä, mutta sääskille voi virittää ”ansan” vedestä johon on sekoitettu fairya. Jotkut laittavat myös etikkaa ja sokeria. Haju houkuttelee sääsken vedenpinnalle, johon laskeuduttuaan se uppoaa, koska fairy on poistanut veden pintajännityksen. Marketeista on saatavilla myöskin kaupallisia tuotteitta mm. erilaisia liimapapereita.

Kirvat

Tavalliset kirvat

Villakilpikirvat

Ripsiäinen

Ripsiäisen tuhoja chilin lehden alapinnalla

Monikossa tämänkin pitäisi olla, sillä ripsiäislajeja on Suomessakin toista sataa, mutta kun normaali chilinkasvattaja ei niitä erota toisistaan ja vahingotkin ovat samanlaisia, olkoot yksikössä.


Varsinaista sisältöä odotellessa linkki ripsiäissivuun Chilivaarin blogissa: http://chilivaari.blogspot.com/2010/06/ei-toivottuja-vieraita.html








Vihannespunkki

Vihannespunkin seittiä ja kuolleita lehtiä. Tämä kasvi on jo menetetty, sillä kasvupisteet on syöty.

Myös kehrääjäpunkkina tunnettu hämähäkkieläinten lahkoon kuuluva hyönteinen. Se on niin pieni, että paljain silmin sitä ei yleensä havaitse. Vihannespunkkien hyökkäyksen kohteeksi joutuneen kasvin lehtiin ilmestyy aluksi pieniä tummia pisteitä, vähän myöhemmin lehdet alkavat kellastua, kuivua ja lopulta putoilla. Tässä vaiheessa oksien latvoissa on havaittavissa hopeanhohtoista seittiä, jota punkit kutovat. Punkit imevät kasvista nesteitä ja ovat erittäin vahingollisia, jotkin C. Annuum lajin chileistä ovat erittäin arkoja vihannespunkeille ja jo muutaman päivän ajan jatkunut punkkien invaasio saattaa tappaa kasvin.

Paras tapa ennaltaehkäistä punkkien hyökkäys on sumutella kasveja tai pitää ne tilassa jonka ilmankosteus on suuri. Varsinkin lehtien alapintojen suihkuttelu on tärkeää. Jos ja kun punkit pääsevät valloittamaan kasveja, täytyy ottaa kovemmat keinot käyttöön, karsimista, hyönteismyrkkyä yms.