Heinät
Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo. Heimoon kuuluu noin 600 sukua ja 10 000 lajia. Useimmat lajit elävät luonnostaan vain yhdellä mantereella, mutta ihmisen mukana ne ovat levinneet laajalle. Arviolta 20 % maapallon kasvillisuuspinnasta on heinien peittämää. Heinäkasvit on taloudellisesti tärkein kasviheimo.
Rakenne
Varsi
Heinien varsi on ontto korsi. Varressa on solmumaisia nivelkohtia, joista tapahtuu suurimmaksi osaksi pituuskasvu. Korsi voi olla suureksi osaksi puutunut tai kokonaan puutunut (kuten bambuilla).
Lehti
Lehden tyvi on solmusta lähtevä vartta ympäröivä tuppi. Lehtilapa on pitkä ja kapea.
Kukinto
Tuulipölytteiset kukat voivat olla tähkissä, kerrannaistähkissä, tertuissa tai röyhyissä. Hedelmä on jyvä. Ulkokale ja sisäkale ovat heinäkasvien tähkylän uloimmaiset suomut, jotka suojaavat kukintoa. Ulkokale on sisäkaletta hieman lähempänä kukintoperää. Vihne on pieni sukanen, joka on tavallisesti kiinnittynyt heinäkasvien ulkohelpeen kärkeen tai selkään. Viljakasveista vihneet näkyvät selvästi ohralla ja rukiilla.
Käyttö
Heinäkasveihin kuuluvat monet kaikkein tärkeimmistä viljelykasveista. Heinäkasveja, joiden jyviä käytetään ihmisten ravinnoksi, kutsutaan viljoiksi. Viljoista tärkeimpiä ovat vehnä, riisi, maissi, ohra, ruis ja kaura. Ne muodostavat tärkeän energian- ja proteiininlähteen ihmisille.
Monia heinälajeja käytetään myös puutarhoissa antamaan mukavaa vaihtelua istutuksiin.
Lisäksi heimoon kuuluu joukko kotieläinten, etenkin nautojen ja lampaiden rehuksi viljeltäviä kasveja, joita tavallisesti tarkoitetaankin puhuttaessa heinistä tai heinästä. Sellaisia ovat esimerkiksi nurmipuntarpää ja timotei.
Heinäkasveja
Elefanttiheinä Miscantus sinensis
Hakoneheinä Hakonechloa macra
Hiirenkattara Bromus macrostachys
Hopeapiippo Luzula nivea
Hopeatoppo Koeleria glauca
Hurmesilkkiheinä Imperata cylindrica 'Red Baron'
Idänhirssi Pennisetum orientale
Ikikaura Helictotrichon sempervirens
Isopantaheinä Setaria macrostachya
Isopiippo Luzula sylvatica
Isoräpelö Briza maxima
Italianpantaheinä Setaria italica
Japaninsara Carex morrowii
Jobinkyynelheinä Coix lacryma-jobi
Jäkki, jussinparta Nardus stricta
Jänönhäntä Lagurus ovatus
Järviruoko Phragmites australis
Jättihöyhenheinä Stipa gigantea
Kananhirssi Echinochloa crus-galli
Kanarianhelpi Phalaris canariensis
Karhunnata Festuca scoparia
Kaura Avena sativa
Keltasara Carex flava
Keräpäävihvilä Juncus conglomeratus
Kirjoheinäkaura Arrhenatherum alatius subsp. bulbosum 'Variegatum'
Kirjopuntarpää Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus'
Kirjosiniheinä Molinia caerulea 'Variegata'
Koristedurra Sorghum nigricans
Koristehirssi Panicum milliaceum 'Violaceum'
Koristekastikka Calamagrostis x acutiflora
Koristekaura Avena sterilis
Koristemaissi Zea mays
Koristesulkahirssi Pennisetum alopecuroides
Kultaheinä Lamarckia aurea
Kultatesma Milium effusum 'Aureum'
Kuparisara Carex buchananii
Lampaannata Festuca ovina
Lehtotesma Milium effusum
Liilaheinä Rhynchelytrum repens
Louho Apera spica-venti
Lännenhirssi Panicum virgatum
Metsälauha Deschampsia flexuosa
Mäkilehtoluste Brachypodium pinnatum
Niittyräpelö Briza media
Nuokkuhelmikkä Melica nutans
Nuokkukattara Bromus madritensis
Nurmilauha Deschampsia cespitosa
Palmusara Carex muskigumensis
Pampaheinä Cortaderia selloana
Partaohra Hordeum jubatum
Pikkuräpelö Briza minor
Puistonurmikka Poa chaixii
Pulloharjaheinä Hystrix patula
Rantavehnä Leymus arenarius
Ruokohelpi Phalaris arundinacea
Röllinurmikka Eragrostis elegans
Rönsyrölli Agrostis stolonifera
Siniheinä Molinia caerulea
Sinilupikka Sesleria caerulea
Sininata Festuca cinerea
Koristevehnä Triticum spelta
Sukaheinä Polypagon monspeliensis
Timanttikastikka Calamagrostis brachytricha
Tuoksusimake Anthoxanthum odoratum
Tähkähelmikkä Melica ciliata
Untuvahirssi Pennisetum villosum
Uturölli Agrostis nebulosa
Valkopiippo Luzula luzuloides
Viiltosara Carex acuta
Viiruhelpi Phalaris arundinacea 'Picta'
Lähteet
Wikipedia heinäkasvit Alkuperäinen teksti lainattu wikipediasta lisenssin mukaisesti.